Probiootit - miten ne vaikuttavat elimistöön?

Koska ruoansulatuskanavan mikrobiston merkitys terveyden ylläpitämisessä ja monien kroonisten sairauksien (esim. tulehdukselliset suolistosairaudet, ärtyvän suolen oireyhtymä, psykiatriset häiriöt) patogeneesissä on korostunut, sen muokkaaminen kiinnostaa tällä hetkellä paljon. Suolistomikrobiston koostumukseen vaikuttavat merkittävästi probiootit, prebiootit, synbiootit, antibiootit ja suolistomikrobiston siirto (siirto).

• Mitä probiootit ovat?
• Probiootit - ominaisuudet
• Probiootit - sovellukset
• Probiootit - ovatko ne turvallisia?
• Probiootit - milloin ne voivat olla haitallisia?

Mitä probiootit ovat?

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka riittävinä määrinä annosteltuina aiheuttavat suotuisia terveysvaikutuksia isäntäorganismissa. Mikro-organismeihin, joilla on probioottista aktiivisuutta, kuuluvat erityisesti maitohapon tuotannosta vastaavat Lactobacillus-sukujen (esim. Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus casei, Lactobacillus reuteri, Lactobacillus rhamnosus) ja Bifidobacterium-sukujen (esim. Bifidobacterium animalis, Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium longum, Bifidobacterium breve) bakteerit. On syytä mainita, että historiallisesti Lactobacillus-sukuun kuuluvien mikro-organismien taksonomia muuttui huhtikuussa 2020, ja useista aiemmin mainituista kannoista käytetään nyt seuraavia nimiä: Lacticaseibacillus casei, Limosilactobacillus reuteri, Lacticaseibacillus rhamnosus. Muita mikro-organismeja, jotka perinteisesti luetaan probiootteihin, ovat hiiva Saccharomyces boulardii.

Probiootit - ominaisuudet

On ehdottomasti syytä korostaa, että probioottien ominaisuudet riippuvat pääasiassa kannasta. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyllä kannalla tehtyjen kokeiden tuloksia ei voida esittää luotettavana todisteena muiden, tarkistamattomien probioottisten bakteerikantojen tehokkuudesta. Kuten aiemmin mainittiin, kaikille probiooteille ei ole olemassa yhtä yhteistä toimintatapaa, mutta yleisesti ottaen voidaan erottaa kolme pääasiallista toimintamekanismia:

1. Lyhytketjuisten rasvahappojen tuotanto, vaikutus suoliston läpikulkuun, suojaus kolonisaatiolta, mikrobiomin normalisointi, kilpailu patogeenisten mikro-organismien kanssa, vaikutus enterosyyttien (eli ohutsuolen epiteelisolujen) lisääntyneeseen vaihtoon.

2. Yhteistä yksittäisille bakteerilajeille: suolistoesteen stabilointi, vitamiinien (B1, B7, B9 ja K) tuotanto, sappihapposuolojen aineenvaihdunta, suora antagonismi, entsymaattinen aktiivisuus, syöpää aiheuttavien aineiden neutralointi (esim. ulkoiset syöpää aiheuttavat aineet).

3. Kanta-spesifinen: hormonitoiminta, neurogeeninen toiminta, immuunivasteen modulointi, tiettyjen bioaktiivisten aineiden tuotanto.

Probiootit - sovellukset

American Gastroenterological Associationin vuonna 2020 antamissa ohjeissa probioottien käytöstä valikoiduissa ruoansulatuskanavan sairauksissa suositellaan lisäravinnoksi seuraavia probioottibakteerikantoja (mukana ovat vain ne, jotka ovat tällä hetkellä saatavilla Puolassa):

• Saccharomyces boulardii_ patogeeni-infektion estämiseksi.
  Clostridium difficile antibiootteja käyttävillä aikuisilla ja lapsilla.
• Yhdistelmä 8 probioottista bakteerikantaa (L. paracasei DSM
  24733, L. plantarum DSM 24 730, L. acidophilus DSM 24735, L. acidophilus DSM 24735, L.
  delbrueckii subsp. bulgaricus DSM 24734, B. longum DSM 24736, B.
  infantis DSM 24737, B. breve DSM 24732, S. thermophilus DSM 247) vuonna
  aikuisille ja lapsille limakalvotulehduksen (pouchitis) hoidossa.
  (pouchitis).
• L. rhamnosus GG ATCC 57103 ja L. reuteri DSM 17938.
  nekrotisoivan enterokoliitin (NEC) ehkäisyyn ennenaikaisilla imeväisillä.

Sitä vastoin nykyisissä Puolan gastroenterologiyhdistyksen vuoden 2018 ohjeissa suositellaan yksittäisten probioottibakteerikantojen tai tehonsa puolesta testattujen probioottikantojen seosten käyttöä ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) hoidossa sekä kokonaisoireiden että vatsan turvotuksen ja ripulin lievittämiseksi. Tällä hetkellä saatavilla olevia suositeltuja ovat mm:

• Bifidobacterium infantis_ 35 624.
• Lactiplantibacillus plantarum_ 299v
• Saccharomyces boulardii_ CNCM I-745.

Probiootit - ovatko ne turvallisia?

Probiootteja pidetään yleisesti ottaen turvallisina ja hyvin siedettyinä, mikä käy ilmi siitä, että Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on myöntänyt niille GRAS-statuksen (Generally Recognized As Safe) ja että Euroopan unionin maissa niille on myönnetty QPS-status (Qualified Presumption of Safety). Yleensä lääkkeiksi tai farmaseuttisiksi valmisteiksi rekisteröityjä probiootteja pidetään huomattavasti laadukkaampina kuin ravintolisinä rekisteröityjä probiootteja. Markkinoilla on saatavana yksi- ja monikantaisia valmisteita, mutta ei ole selkeää näyttöä siitä, että pelkästään monikantaisten valmisteiden käyttö johtaisi paljon suurempiin terveys- ja terapeuttisiin hyötyihin kuin yksikantaisten valmisteiden käyttö.

Probiootit - milloin ne voivat olla haitallisia?

Nykyisen tietämyksen perusteella ei ole epäilystäkään siitä, etteikö erityistä varovaisuutta olisi noudatettava, kun mahdollinen probioottihoito otetaan käyttöön ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla, immuunipuutteisilla potilailla ja kriittisesti sairailla potilailla, jotka ovat tehohoidossa, sekä potilailla, joilla on suuriin suoniin asennettu katetri. Probioottisia kantoja sisältävien valmisteiden antaminen jejunostomian kautta voi myös olla riskitekijä niiden käytöstä aiheutuville haittavaikutuksille. Ammattikirjallisuudessa on myös raportoitu useita tapauksia, joissa Saccharomyces boulardii - bakteeria saaneilla henkilöillä on esiintynyt fungemiaa ja probioottisia bakteereja saaneilla henkilöillä bakteremiaa. Nykyisen tieteellisen näytön perusteella katsotaan kuitenkin, että bakteremiatartunnan riski on pohjimmiltaan vähäinen ja että korkealaatuisten probioottisten lääkevalmisteiden käyttö terveillä aikuisilla on täysin turvallista.

Lähteet:

• Szajewska H.: Probiootit - nykyinen tietämys ja suositukset.
  kliiniseen käytäntöön. Med. Prakt., 2017; 7-8: 19-37.
• Rondanelli M, Faliva MA, Perna S, et al.: Probioottien käyttäminen potilastyössä
  kliinisessä käytännössä: missä mennään nyt? Katsaus olemassa oleviin
  Meta-analyysejä. Gut Microbes. 2017 Nov 2;8(6):521-543.
• Khalesi S, Bellissimo N, Vandelanotte C, et al.: A review of the
  probioottilisäyksestä terveillä aikuisilla: hyödyllistä vai hypeä? Eur J
  Clin Nutr. 2019 Jan;73(1):24-37.
• Stavropoulou E, Bezirtzoglou E.: Probiootit lääketieteessä: pitkäaikainen
  Debate. Front Immunol. 2020 Sep 25;11:2192.
• Szajewska H.: Probioottien rooli sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
  ruoansulatuskanavan sairauksien hoidossa nykyisten ohjeiden mukaan. Med. Prakt. 2021;
  1: 44-53.