5 syytä harjoitella

Elämäntavoilla on epäilemättä erittäin tärkeä rooli hyvän henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämisessä monien vuosien ajan. Fyysinen aktiivisuus on yksi elämäntavan tärkeimmistä elementeistä, sillä sillä on hyvin dokumentoituja terveyttä edistäviä vaikutuksia ihmiskehoon. Tutustutaanpa 5 keskeiseen syyhyn, miksi sinun tulisi harrastaa liikuntaa säännöllisesti.

• Liikunta parantaa sydän- ja hengityskuntoa
• Liikunta hyödyttää mielenterveyttä
• Liikunta lisää kudosten herkkyyttä insuliinille
• Liikunta vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
• Säännöllinen liikunta parantaa fyysistä ja toiminnallista kuntoa

Liikunta parantaa sydän- ja hengityskuntoa

Kardiorespiratorinen kunto, jota yleisesti mitataan maksimaalisella hapenottokyvyllä (VO2max), on ihmisen fyysisen kunnon paras indikaattori ja tärkeä kokonaiskuolleisuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien ja -kuolleisuuden sekä syövän ennustaja. Kardiorespiratorinen kunto osoittaa yksilön kykyä kuljettaa happea ulkoisesta ilmakehästä mitokondrioihin, mikä sisältää hengitystoiminnan, sydän- ja verisuonitoiminnot sekä lihastoiminnot. Alhainen VO2max on tunnettu itsenäinen riskitekijä tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuden ja kuolleisuuden kehittymiselle. On osoitettu, että miehet, jotka aloittivat säännöllisen liikunnan ja saavuttivat korkeat VO2max-arvot, vähensivät kuolemanriskiä noin 50 prosenttia seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Systemaattinen liikunta parantaa monia sydän- ja verisuonikuntoon vaikuttavia tekijöitä, muun muassa seuraavia: hapenkuljetuskapasiteetti (esim. sydämen minuuttitilavuus), hapen diffuusio työskenteleviin lihaksiin (esim. kapillaaritiheys, solukalvon läpäisevyys, lihaksen myoglobiinipitoisuus) ja ATP:n tuottaminen (esim. mitokondrioiden tiheys, proteiinien pitoisuus).

Liikunta hyödyttää mielenterveyttä

Toinen syy harrastaa liikuntaa on liikunnan myönteinen vaikutus mielenterveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen liikunta on tehokas keino parantaa mielenterveyttä, sillä se vähentää koettua stressiä ja vähentää jännitystä, ahdistusta, masennusoireita ja ahdistuneisuushäiriöitä. Liikunta voi myös lisätä vieroitusoireita ja vähentää vieroitusoireita, ahdistusta ja masennusta sekä parantaa kognitiivista toimintakykyä ja elämänlaatua psykoaktiivisista aineista, erityisesti alkoholista ja huumeista, riippuvaisilla henkilöillä.

Liikunta lisää kudosten herkkyyttä insuliinille

Säännöllinen liikunta parantaa monia hiilihydraattiaineenvaihdunnan parametreja ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä parantamalla glukoosinsietokykyä ja kudosten herkkyyttä insuliinille. Liikunnan aikana luurankolihaksista vapautuvilla aineilla - myokiineillä - on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia, ne lisäävät rasvahappojen hapettumista, tehostavat glukoosin ottoa luurankolihaskudokseen ja parantavat insuliinin eritystä ja kudosten herkkyyttä tälle hormonille.

Liikunta vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Systemaattinen liikunta vähentää leposykettä, verenpainetta ja aterogeenisten (ateroskleroottisten) lipidiarvojen, kuten kokonaiskolesterolin, lipoproteiinifraktio LDL:n (niin sanottu "paha" kolesteroli), ei-HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuksia. Liikunta sen sijaan lisää fysiologista sydämen hypertrofiaa ja HDL-fraktion lipoproteiinien(niin sanottu "hyvä" kolesteroli) pitoisuutta sekä parantaa sydänlihaksen perfuusiota eli veren virtausta sydämen läpi. Kaikki nämä parametrit johtavat sydämen kuormituksen vähenemiseen ja sydän- ja verisuonitoiminnan paranemiseen sekä terveillä että sairailla ihmisillä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikainen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä tulehdusmerkkien vähenemiseen, parempiin kardiometabolisiin parametreihin ja pienempään sydämen vajaatoimintariskiin sekä parempaan kokonaiselossaoloaikaan kroonisista ja hengenvaarallisista sairauksista kärsivillä potilailla. Säännöllinen liikunta parantaa verisuonten endoteelin toimintaa, lisää sydämen ejektiofraktiota ja rasituksen sietokykyä sekä parantaa elämänlaatua ja vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta erityisesti potilailla, joilla on sydän- ja verisuonitauti.

Säännöllinen liikunta parantaa fyysistä ja toiminnallista kuntoa

Toinen syy liikunnan harrastamiseen on lihasmassan, voiman ja tehon lisääminen sekä fyysisen ja toiminnallisen kunnon parantaminen jokapäiväisen elämän perustoiminnoissa. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee nykyään säännöllisiä lihaksia vahvistavia voimaharjoituksia kaikille ikäryhmille vähintään kahdesti viikossa, koska ne tuovat lisää terveyshyötyjä. Säännölliset lihaksia vahvistavat voimaharjoitukset ovat erittäin tärkeitä tasapainon vakauttamiseksi sekä motorisen koordinaation ja lihasvoiman parantamiseksi, ja vielä tärkeämpiä ne ovat ikääntyneillä ihmisillä kaatumisten riskin vähentämiseksi. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että järjestelmällisellä voimaharjoittelulla on suotuisa vaikutus luun mineraalitiheyteen, kehon koostumukseen, haurausoireyhtymän oireisiin, metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä elinajanodotteeseen.

Lähteet:

• Ruegsegger GN, Booth FW: Liikunnan terveyshyödyt. Cold Spring Harb Perspect Med. 2018 Jul 2;8(7):a029694.

• Wang Y, Ashokan K.: Physical Exercise: An Overview of Benefits From Psychological Level to Genetics and Beyond. Front Physiol. 2021 Aug 12;12:731858.

• Warburton DER, Bredin SSD.: Liikunnan terveyshyödyt: systemaattinen katsaus nykyisiin systemaattisiin katsauksiin. Curr Opin Cardiol. 2017 Sep;32(5):541-556.

• Pinckard K, Baskin KK, Stanford KI: Effects of Exercise to Improve Cardiovascular Health. Front Cardiovasc Med. 2019 Jun 4;6:69.

• Giménez-Meseguer J, Tortosa-Martínez J, Cortell-Tormo JM: Liikunnan hyödyt mielenterveyshäiriöihin ja elämänlaatuun päihdehäiriöpotilailla. A Systematic Review and Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health. 2020 May 23;17(10):3680.